Puolustusteollisuus: Onko käännekohta tulossa?
Maailmanlaajuinen aseistariisunta oli pitkään yksi kansainvälisen politiikan prioriteeteista. Geopoliittiset kriisit, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta ja lisänneet puolustustarvikkeiden kysyntää. Rauhan haurauden tiedostaminen on johtanut siihen, että on alettu vaatia vahvempia puolustustoimia. Vastauksena tähän useat maat ovat ilmoittaneet investoinneista puolustusteollisuuteensa ja sotilaallisiin valmiuksiinsa. Investointien tarkoituksena on uudistaa ja nykyaikaistaa infrastruktuuria, joka on monissa tapauksissa vanhentunut.
Naton rooli ja 2%:n puolustusmenotavoite
Nato eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on yksi maailman suurimmista liittoutumista. Natolla ja Yhdysvalloilla on yli 80 vuoden ajan ollut ratkaiseva merkitys Euroopan rauhan säilyttämisessä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne on kuitenkin muuttunut: rauhasta on tullut epävarmempi, eikä sitä voida pitää itsestäänselvyytenä. Lisäksi poliittisten prioriteettien muutokset ja erilaiset kansalliset edut voivat saada jotkin maat arvioimaan turvallisuuspolitiikkaansa uudelleen.
Jo ennen kuin Donald Trumpista tuli presidentti, hän kehotti Nato-maita kasvattamaan puolustusbudjettejaan merkittävästi. Hän on jo pitkään arvostellut useita maita siitä, että ne eivät ole saavuttaneet niin sanottua 2 %:n tavoitetta, ja syyttänyt niitä oman puolustuksensa alimitoituksesta. Tavoitteesta, jonka mukaan jokaisen Nato-maan on käytettävä 2 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen, sovittiin Walesissa vuonna 2014 pidetyssä Naton huippukokouksessa sen jälkeen, kun Venäjä oli liittänyt Krimin alueekseen. Sopimuksessa määrättiin myös, että niiden maiden, jotka eivät vielä ole saavuttaneet tavoitetta, olisi pyrittävä saavuttamaan se 10 vuoden kuluessa.
Yhdysvaltain puolustusmenot ovat aina olleet selvästi Naton tavoitetason yläpuolella, kun taas monet Euroopan maat ovat jääneet selvästi sen alle.
Julkisten menojen lisääminen puolustusteollisuuden hyväksi
Kansainvälisten jännitteiden ja turvallisuusuhkien lisääntyessä ympäri maailman puolustusmenojen odotetaan edelleen kasvavan. Vuonna 2024 Euroopan puolustusteollisuuden tuotot kasvoivat 17 %, arvioi alan kattojärjestö ASD. Sama trendi näyttää jatkuvan nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 monet Nato-maat ovat lisänneet merkittävästi sotilasmenojaan. Naton tuoreen raportin mukaan 32 jäsenmaasta 23:n odotetaan saavuttavan 2 %:n tavoitteen kuluvana vuonna.
Saksa on lisännyt puolustusmenojaan merkittävästi ja käyttää niihin vuonna 2023 61,1 miljardia dollaria – 48 % enemmän kuin vuonna 2022 ja 14 % enemmän kuin ennen sotaa. Vuonna 2024 maan puolustusbudjetin odotetaan saavuttaneen ensimmäistä kertaa Naton tavoitteen nousemalla 2,12 %:iin bruttokansantuotteesta. Tämän mahdollisti muun muassa erillinen 100 miljardin euron rahasto. Tason säilyttäminen tulevaisuudessa edellyttää kuitenkin lisämäärärahoja, sillä puolustusmenojen lisäyksen operatiivinen vaikutus kestää usein jonkin aikaa.
Euroopan tärkeimmät puolustusalan yritykset
Euroopan puolustuksen vahvistamisen ja sotilaskaluston modernisoinnin myötä puolustusalan yritysten osakkeet ovat kehittyneet vahvasti. Puolustukseen ja turvallisuuteen erikoistuneen ruotsalaisen SAABin markkina-arvo on kolminkertaistunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Samaan aikaan EU:n lisääntyneet puolustusmenot ja epävarmuus Yhdysvaltain kauppapolitiikasta ovat saaneet jotkin maat etsimään vaihtoehtoisia toimittajia.
SAAB tarjoaa muun muassa vaihtoehtoa yhdysvaltalaiselle F-35-hävittäjälle JAS Gripen -hävittäjällään, joka saattaa kiinnostaa Portugalin ja Kanadan kaltaisia maita. Kilpailu on kuitenkin kovaa, eikä ole varmaa, mitkä yritykset saavat tulevat tilaukset. Huolimatta kasvavasta kiinnostuksesta eurooppalaisia vaihtoehtoja kohtaan jotkut asiantuntijat epäilevät, onko SAABin nykyinen arvostus perusteltu verrattuna kilpailijoihin.
Toinen merkittävä eurooppalainen puolustusalan yritys on Rheinmetall. SAABiin verrattuna sillä on laajempi tuotevalikoima, ja se on ollut yksi puolustusmenojen kasvun suurimmista voittajista saatuaan suuria tilauksia Saksan hallitukselta. Rheinmetall tekee myös yhteistyötä muiden puolustusalan yritysten kanssa kehittääkseen uuden sukupolven taisteluajoneuvoja, mikä vahvistaa sen roolia Euroopan maavoimien aseistuksessa ja korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä.
Vaikka puolustusteollisuuden kasvu jatkuu todennäköisesti Ukrainan konfliktin jälkeenkin, on olemassa riski, että markkinat yliarvioivat alan pitkän aikavälin kasvun ja paisuttavat arvostuksia. Tämä voi johtaa jatkossa volatiliteetin lisääntymiseen, mikä sijoittajien on syytä pitää mielessä.
Riskit
Investors in the products are exposed to the risk that the Issuer or the Guarantor may not be able to meet its obligations under the products. A total loss of the invested capital is possible. The products are not subject to any deposit protection.
If the product currency differs from the currency of the underlying asset, the value of a product will also depend on the exchange rate between the respective currencies. As a result, the value of a product can fluctuate significantly.
The value of the products can fall significantly below the purchase price due to changes in market factors, especially if the value of the underlying asset falls. The products are not capital-protected.
Product and possible financing costs reduce the value of the products.
Due to the leverage effect, there is an increased risk of loss (risk of total loss) with leverage products, e.g. Bull & Bear Certificates, Warrants and Mini Futures.