Onko "Dr. Copperin" aika jäädä eläkkeelle?

Kuparin osalta vuosi on alkanut myönteisesti. Hintojen nousua pidetään usein hyvänä merkkinä koko markkinoille, sillä se on merkki keskeisten toimialojen kysynnästä ja siten taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisestä. Kuparin kyvyistä talouden ennustajana on historiallisesti kiistelty, mutta tämän metallin kysynnän lasku on usein edeltänyt markkinoiden maailmanlaajuista hidastumista. Pitäisikö viimeaikainen hinnannousu siis tulkita positiiviseksi signaaliksi? Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Viime aikoina hintakehityksen pääasiallisena taustatekijänä ovat olleet arbitraasimahdollisuudet, eivät niinkään selvästi suotuisat markkinanäkymät.

Tässä yhteydessä arbitraasilla tarkoitetaan sitä, että kauppiaat hyödyntävät markkinoiden välisiä hintaeroja he käydessään kauppaa samalla omaisuuserällä. Tällä hetkellä kuparia siirretään London Metal Exchangen (LME) varastoista COMEXin holveihin Yhdysvaltoihin, mikä on kasvattanut näiden kahden markkinan välistä hintaeroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että siinä, missä hintaero oli 240 dollaria tonnilta Trumpin astuessa virkaansa, se on noussut nyt noin 700 dollariin tonnilta. Tämä viittaa siihen, että sijoittajat pyrkivät suojaamaan kuparinsa Yhdysvalloissa välttääkseen korkeammat tuontikustannukset, jos uudet tullit astuvat voimaan.

Kuten alussa mainittiin, kuparia kutsutaan joskus "Dr. Copperiksi", sillä se on talouden indikaattori: hintojen nousu on yleensä merkki vahvasta teollisesta toimeliaisuudesta ja päinvastoin. Tällä kertaa hinnannousu ei kuitenkaan johdu niinkään vahvasta kysynnästä kuin teknisistä tekijöistä. Rahastot ja sijoittajat ostavat yhdysvaltalaisia kuparifutuureja ja -optioita suojautuakseen mahdollisilta tulleilta, eivät niinkään spekuloidakseen talouden elpymisellä. Samaan aikaan kiinalaisten ostajien kuparin kysyntä on kasvanut, mikä tukee markkinoita entisestään heidän palattuaan kiinalaisen uudenvuoden vietosta.

Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa volatiliteettia, kun kauppiaat reagoivat kauppapolitiikkaa koskeviin uutisiin. Tämänhetkinen arbitraasiero osoittaa, että Yhdysvaltain markkinoilla varaudutaan korkeampiin tuontikustannuksiin. Jos tullit vahvistetaan ja jos ne vastaavat teräkselle ja alumiinille asetettuja 25 %:n tulleja, tämä voi johtaa yhdysvaltalaisen kuparin preemioon, mikä voi nostaa hintoja lyhyellä aikavälillä ennen toimitusketjujen sopeutumista.

Pidemmällä aikavälillä kuparin hintakehitys liittyy kuitenkin pääasiassa sen teolliseen käyttöön, kuten rakentamiseen, elektroniikkaan ja uusiutuvaan energiaan. Pitkän aikavälin hintakehitystä ohjaavat siis todennäköisesti pikemminkin maailmantalouden vahvuus kuin tilapäiset kauppapoliittiset tekijät. Samaan aikaan on todettava, että kauppakiistan jatkuminen presidentti Trumpin johdolla voisi vaikuttaa maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, mikä puolestaan voisi hidastaa talouskasvua ja siten myös painaa kuparin hintaa.

Onko siis Dr. Copper yhä hyvä talouden toimeliaisuuden indikaattori? Lyhyellä aikavälillä vastaus on kiistanalainen, sillä näemme pikemminkin "tullipaniikkia" kuin peruskysynnän ohjaamaa liikettä. LME:n ja COMEXin välinen suuri ero ei ole merkki vahvasta taloudesta vaan pikemminkin siitä, että kauppiaat yrittävät suojautua poliittiselta epävarmuudelta. Kyseessä on herkästä tasapainosta teknisen arbitraasin ja perustekijöiden välillä, ja tilanne johtaa todennäköisesti lyhyellä aikavälillä markkinoiden epävakauteen – ja avaa siten mahdollisuuksia sekä pitkille että lyhyille positioille. Puhe "Dr. Copperin" eläköitymisestä saattaa mennä liian pitkälle, ja järkevämpi johtopäätös voisikin olla tohtorin päästäminen hetkeksi lomalle, kunnes markkinat palaavat normaalimpaan asentoon.