Kulta ja öljy nopeasti muuttuvilla markkinoilla

Viisi maata (Saudi-Arabia, Iran, Irak, Kuwait ja Venezuela) perustivat OPECin 1960-luvulla öljyn maailmanmarkkinahintojen vakauttamiseksi. Vuosien mittaan järjestöön on liittynyt tai siitä on eronnut useita maita, ja järjestössä on nykyään 12 jäsenmaata. OPECin mukaan näillä mailla on hallussaan 80 prosenttia maailman öljyvaroista, mutta niiden osuus maailman öljyntuotannosta on vain 40 prosenttia. Viime vuosikymmeninä OPEC on ollut osallisena useissa öljyn hintasodissa, mutta lopputulos on harvoin ollut OPECin kannalta suotuisa. Yksi sen "kartellin" heikkouksista on, että jokaisella jäsenellä on vapaus tuottaa öljyä niin paljon kuin haluaa ilman sanktioita, mikä on johtanut siihen, että jäsenet ovat välillä toimineet vastoin järjestön ohjeistusta. Vuonna 2014 OPEC lisäsi tuotantoaan vastapainoksi Yhdysvaltain kasvavalle markkinaosuudelle. Tämän seurauksena öljyn hinta laski 100 dollarista barrelilta vain 30 dollariin barrelilta, koska tarjonta kasvoi kysyntää nopeammin. Lopulta OPEC epäonnistui hankkeessaan, sillä Yhdysvallat pysyi vahvana. Öljynporauksen teknisen kehityksen ansiosta yhdysvaltalaiset yritykset selviytyivät alhaisemmista hinnoista huolimatta. OPEC suostui lopulta leikkaamaan tuotantoaan, kun kävi selväksi, että hintojen lisälasku vahingoittaisi sen omia jäseniä.

Miksi OPEC haluaisi sitten lisätä tuotantomääriä uudelleen? Yksinkertainen vastaus on, että kun OPEC piti kiinni strategiastaan, Yhdysvallat onnistui kaikessa hiljaisuudessa kasvattamaan markkinaosuuttaan. OPECin perustajajäsenen Saudi-Arabian mukaan mailla on riittävästi vaihtoehtoisia tulonlähteitä selvitäkseen öljyn hinnan laskusta. Jotta OPEC ei jäisi jälkeen, se aikoo lisätä tarjontaa, mikä johtaisi markkinoilla ylitarjontaan ja painaisi hintoja edelleen alaspäin.

Kansallisella tasolla öljyä tuovat maat hyötyvät tilanteesta enemmän kuin vientimaat. Öljynporausteknologian kehittyessä Yhdysvalloista on tullut öljyn nettoviejä vuodesta 2023 lähtien, mikä tekee siitä haavoittuvan öljyn hinnan laskulle. OPEC-maillle öljy on ylivoimaisesti tärkein tulonlähde, ja Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä. Historiallisesti OPECilla on ollut enemmän menetettävää täysimittaisessa hintasodassa lännen kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä sen jäseniä lisäämästä tuotantomääriä markkinareaktioiden testaamiseksi. Samaan aikaan OPECin jäsen Iran on tehnyt ohjushyökkäyksen Israelia vastaan, mikä on lisännyt jännitteitä Lähi-idässä ja herättänyt pelkoja konfliktin kärjistymisestä. Öljymarkkinoilla tällainen kärjistyminen voisi johtaa toimitushäiriöihin, mikä sai öljyn hinnat nousuun hyökkäyksen jälkeen.

Kysyntäpuolella Kiina on maailman suurin öljyntuoja, ja sen viimeaikaiset talousongelmat ovat herättäneet huolta tulevasta kysynnästä. Kiina on kuitenkin hiljattain julkistanut elvytyspaketin saadakseen taloutensa takaisin jaloilleen. Positiivinen markkinareaktio, jossa kiinalaisosakkeilla oli paras viikko sitten vuoden 2008 elvytyspaketin, heijastaa optimismia siitä, että maailman suurimman öljyntuojan taloudellinen aktiivisuus jatkuu korkealla tasolla. Tämän seurauksena öljyn hinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina huolimatta OPECin ylitarjontaa koskevista huolista, sillä kysyntäodotukset ovat kasvaneet. Öljyn hintojen tulevaisuus on edelleen epävarma, joten markkinoiden suunnan selvittämiseksi on tärkeää seurata OPECin tuotantotasoja, PBoC:n elvytyspakettien kestoa ja lisääntyviä geopoliittisia jännitteitä.

Kullalla on ollut vahva vuosi, ja se saavutti uudet huippulukemat syyskuussa, jolloin sillä käytiin kauppaa sekä 50 että 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella. Kysyntä on keskeinen tekijä viimeaikaisen nousun taustalla, sillä dollarin heikkeneminen, koronlaskut ja inflaatiohuolet ovat lisänneet kiinnostusta kultaa kohtaan. On tärkeää muistaa, että kulta hinnoitellaan dollareissa, joten dollarin heikkeneminen tekee kullasta halvempaa. Dollarin näkymät ovat epävarmat, sillä sijoittajat ovat dollarikaupassa varovaisia tulevien presidentinvaalien alla. Jotkut kriitikot kuitenkin väittävät, ettei oikeastaan ole väliä, kenestä tulee Yhdysvaltojen 60. presidentti, koska suuri budjettivaje on liian suuri ratkaistavaksi yhdellä valtakaudella.

Vaikka todisteet eivät ole täysin yksiselitteisiä, kullan ja korkojen välillä katsotaan olleen historiallisesti käänteinen suhde, kuten on nähty sekä Fedin että PBoC:n viimeaikaisten koronlaskujen yhteydessä. Aiempien vuosien koronnostot eivät kuitenkaan ole estäneet kultaa kehittymästä hyvin, mikä osoittaa, ettei korrelaatio ole ehdoton. Vuoden 2022 koronnostojen aikana kullan hinta pysyi vakaana, sillä muut tekijät, kuten geopoliittiset jännitteet ja inflaatio, lisäsivät kullan kysyntää turvallisena sijoituskohteena. On selvää, että kullan hintaa ohjaavat voimat ovat pikemminkin erilaisten markkinatekijöiden yhdistelmä kuin mikään yksittäinen, erillinen tekijä. Kullan hinnan tulevaisuutta ajatellen kasvavat geopoliittiset jännitteet, tulevat koronlaskut ja Yhdysvaltain dollari, jota sijoittajat alkavat vältellä ennen Yhdysvaltain 60. presidentinvaaleja, voivat luoda mahdollisuuksia sekä lyhyen että pitkän aikavälin kultasijoittajille.