Uraani – ovatko perustekijät muuttuneet?
Edellisestä uraanimarkkinapäivityksestämme on jo jonkin aikaa. Edellisen raporttimme jälkeen markkinat ovat elpyneet merkittävästi, ja spot-hinnat nousivat 17 vuoden huippulukemiin vakiintuakseen sitten nykyiselle tasolle. Tämä herättää tärkeän kysymyksen: ovatko perustekijät muuttuneet, vai onko uraanialalla edelleen kasvupotentiaalia?
Miten tähän tilanteeseen on päädytty?
Kuten useimmat tietävät, uraanimarkkinat ovat olleet ristiriitainen aihe, mikä johtuu suurelta osin Japanin Fukushiman katastrofaalisesta onnettomuudesta vuonna 2011 sekä ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvistä huolenaiheista. Markkinat ovatkin olleet pitkään viileät, ja maailman energiantarpeen tyydyttämiseksi on keskitytty vihreämpiin vaihtoehtoihin. Tässä hengessä monet maat päättivät sulkea ydinreaktoreitaan ja panostaneet osa-alueisiin, jotka tuolloin näyttivät tulevaisuuden vaihtoehdoilta. Kritisoimatta tai kyseenalaistamatta aiempien poliittisten päättäjien päätöksiä voidaan kuitenkin todeta, että viime vuosien energiahintojen nousu ja geopoliittiset jännitteet huomioiden sen paremmin tuuli, aurinko kuin maakaasukaan ei tarjoa kattavaa ratkaisua nykyisten energiatarpeiden tyydyttämiseen. Italian kaltaiset maat, jotka ovat pitkään vastustaneet ydinvoimaa, ovatkin joutuneet muuttamaan kantaansa, sillä kasvavana huolena on riippuvuus maakaasun tuonnista ja energiahintojen noususta. Uraanimarkkinoita pidettiin aikoinaan hyvästä syystä kapeina, mutta sittemmin niistä on kehittynyt jotain aivan muuta.
Uraanin spot-hinta on noussut merkittävästi: tammikuussa 2020 se oli 24,63 dollaria paunalta ja elokuussa 2024 78,5 dollaria paunalta. Huipputasollaan se kävi yli 100 dollarissa paunalta. Nämä liikkeet voi osittain selittyä kasvavalla kysynnällä, josta Yhdysvallat on yhdessä muiden maiden kanssa antanut esimerkin. Tuotantopuolella tavoitteena on kolminkertaistaa maailman uraanintuotanto vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Italian kaltaiset maat, jotka ovat pitkään vastustaneet ydinvoimaa, ovat päättäneet käynnistää ydinvoimalansa uudelleen tulevan kysynnän tyydyttämiseksi.
Alan merkittävimmät toimijat
Vaikka kysynnän kasvu on tärkeä tekijä, se ei selitä täysin spot-hintojen nousua. Selkeämmän kuvan saamiseksi on otettava huomioon myös se, miten tarjonta vaikuttaa yhtälöön. Noin kaksi kolmasosaa maailman uraanintuotannosta tulee Kazakstanissa, Kanadassa ja Australiassa sijaitsevista kaivoksista, ja näistä maista Kazakstan on ylivoimaisesti suurin toimittaja. Kazakstanin suurimman uraanintuottajan Kazatompromin vuosikertomuksessa todetaan, että noin kolmannes maailman ydinreaktoreista saa polttoaineensa sen uraanista. Viime aikoina Kazatompromiin on kuitenkin liittynyt toimitusketjuriski, joka on johtanut spot-hinnan nousuun kysynnän pysyessä korkeana. Tämä kannustaa muita toimijoita tulemaan markkinoille tai kasvattamaan markkinaosuuttaan, kun vanhojen kaivosten uudelleenkäynnistämisestä tulee aiempaa kannattavampaa. Kazatomprom on keskeinen osa Vontobelin ydinenergiaindeksiä, joka tarjoaa hajautetun kuvan ydinvoima-alasta.
Yleinen energian kysyntä
Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maailman energiankulutus on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta vuosikymmenien ajan, ja näin on todennäköisesti myös jatkossa. Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, käytöstä on jo tullut välttämättömyys sekä yksityishenkilöille että yrityksille, ja se yhdistyy merkittävään energiankulutukseen. Tekoälystä johtuvan energiankulutuksen odotetaan kasvavan vuosittain noin 26–36 %. Yleisen energiankysynnän odotetaan puolestaan kasvavan noin 4 % vuonna 2024, kun vuonna 2023 kasvu oli 2,5 %. Tämä korostaa, että kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi on löydettävä luotettava ratkaisu.
Miksi hinta ei sitten nouse?
Uraanin hinta on viime vuosina noussut, mutta tänä vuonna se on tähän mennessä laskenut noin 13,20 %. Yleisesti ottaen uraanimarkkinat reagoivat positiivisesti markkinoiden taloudellisiin olosuhteisiin, mikä tarkoittaa, että raaka-aineisiin kohdistuu yleensä paineita taloudellisen epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä, kuten olemme viime aikoina nähneet öljyn hinnan kohdalla. Vuoden 2008 finanssikriisin aikana uraanin spot-hinta laski yleisen markkinatilanteen mukana. Nykyiset taloudellisiin, poliittisiin ja geopoliittisiin jännitteisiin yhdistyvät markkinaolosuhteet, mukaan lukien Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja pelko taantumasta, lisäävät osaltaan epävarmuutta tulevista spot-hinnoista.
NextEra Energy
Energiamarkkinoilla toimiva NextEra Energy tarjoaa erilaisia energiaratkaisuja eri puolilla Yhdysvaltoja. Yhtiön kaksi voimalaa toimittaa sähköä eri kaupunkeihin. Vaikka NextEra Energy ei suoraan hyödy uraanin spot-hintojen noususta, se voi hyötyä energian kysynnän laajemmasta kasvusta. Uraani ei ole NextEran liiketoiminnan pääpainopiste, mutta yhtiön monipuolinen portfolio tarjoaa sijoittajille pääsyn useille energiasektoreille, mikä tasapainottaa eri markkinatrendien vaikutusta.
Uraani on viime kädessä mielenkiintoinen sijoitusidea, josta voi sekä pitkän että lyhyen aikavälin sijoittajat voivat hyötyä, vaikka markkinaolosuhteet ovatkin juuri nyt epäsuotuisat.
Riskit
Investors in the products are exposed to the risk that the Issuer or the Guarantor may not be able to meet its obligations under the products. A total loss of the invested capital is possible. The products are not subject to any deposit protection.
If the product currency differs from the currency of the underlying asset, the value of a product will also depend on the exchange rate between the respective currencies. As a result, the value of a product can fluctuate significantly.
The value of the products can fall significantly below the purchase price due to changes in market factors, especially if the value of the underlying asset falls. The products are not capital-protected.
Product and possible financing costs reduce the value of the products.
Due to the leverage effect, there is an increased risk of loss (risk of total loss) with leverage products, e.g. Bull & Bear Certificates, Warrants and Mini Futures.